Miltä näyttää suomalaisen e-urheilun tulevaisuus – tuleeko kilpailullisesta pelaamisesta suomen suosituin harrastus?

Elektronisen urheilun suosio on kasvanut koko 2000-luvun ajan tasaiseen tahtiin ja etenkin 2020-luvulla tahti on kiihtynyt entisestään. Maailmalla vuoden ajan riehunut pandemia on pitänyt ihmiset kodeissaan ja erilaiset pelikoneet sekä konsolit menevät tällä hetkellä verkkokaupoissa kaupaksi kuin kuumille kiville. Miten e-urheilun alati kasvava suosio vaikuttaa suomalaiseen pelaajakuntaan ja miltä näyttää kotimaisen e-urheilun tulevaisuus tulevien vuosien osalta?

E-urheilu suomessa ja maailmalla on isojen murrosten edessä, sillä aiemmin ”pienen” porukan juttuna ollut kilpailullinen pelaaminen on muuttumassa koko ajan enemmän ja enemmän ammattimaisempaan suuntaan ja lajista on tullut muutaman viime vuoden aikana satojen miljoonien bisnes. Tulevaisuudessa lajin parissa tulee liikkumaan entistä isommat rahat, joten aktiivisia toimijoita kilpailullisen pelaamisen pariin on varmasti tulossa yhä runsaammin myös täysin lajin ulkopuolelta.

Odotettavissa onkin, että yhä isommat organisaatiot pelaamisen ulkopuolelta alkavat rakentamaan yhteistyötä kilpailullista pelaamista harrastavien organisaatioiden kanssa ja eports kasvaa niin suomessa kuin globaalistikin, kun rahaa ja resursseja saadaan entistä enemmän lajin pariin.

Suomalaiset organisaatiot yhä jäljessä maailman huippuja, mutta suunta on oikea.

Suomalainen e-urheilu on nostanut profiiliaan viime vuosina, mutta matkaa maailman absoluuttiselle huipulle on yhä paljon. Kotimaiset siniristilipun alla operoivat oikeasti ammattilaistason organisaatiot voidaan laskea yhä yhden käden sormilla, mutta positiivista on se, että monien suomi-joukkueiden suunta on ollut viime vuosina oikea. Aiemmin tehdyt mittavat panostukset alkavat kantaa hedelmää, kun menestystä isoista turnauksista ja tapahtumista alkaa tulla.

Tällä hetkellä suomessa kaksi organisaatiota ovat ylitse muiden, sillä ENCE ja HAVU ovat ainoat kansainvälisesti menestyneet ja tunnetut joukkueet. Taustalla toimii kuitenkin monia laadukasta työtä tekeviä organisaatioita, joiden sisällä muhii paljon osaamista ja taitoa. Jo mainittujen ENCEn sekä HAVUn lisäksi suomalaisesta e-urheilukentästä on syytä mainita SJ Gaming, KOVA Esports, IQUE, Helsinki REDS sekä SAWO Esports, jotka kaikki ovat tosissaan mukana genressä. Taustalla on toki myös kymmeniä muita pienempiä organisaatioita, joiden toiminta pyrkii ammattimaisuuteen, mutta ei sitä vielä täysin ole.

Suomalainen e-urheilukansa on saanut viime vuosina toimintaansa mukaan nimekkäitä sijoittajia ja isoja organisaatioita sekä sidosryhmiä, jotka mahdollistavat joukkueille paremmat olosuhteet luoda uraa e-urheilun parissa. Muun muassa ENCEn toimitusjohtajana tutuksi tullut Mika Kuusisto pohti syksyllä 2020 Iltasanomien uutisessa, että esports tulee kasvamaan Suomessa vielä joskus suuremmaksi ja suositummaksi kuin esimerkiksi jalkapallo tai jääkiekko.

Ennustus on toki kova, mutta ei missään nimessä utopistinen, sillä e-urheilun kasvupiikki on ollut viime vuosina äärimmäisen kova ja kilpailullinen pelaaminen on tällä hetkellä Suomessa suositumpaa kuin koskaan ennen. Tämä enteilee totta kai samalla myös sitä, että Suomesta tullaan lähivuosina saamaan uusia supertähtiä useiden eri pelien pariin.

Tällä hetkellä suosituimmat pelit nuorien ja vanhojen pelimiesten keskuudessa ovat kestosuosikki CS:GO (Valve), vuonna 2020 julkaistu Valorant (Riot Games), League of Legends sekä Overwatch. Valorantista on povattu maailmanlaajuisesti CS:GO:n ykköshaastajaa lähivuosille Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Toistaiseksi CS:GO on kuitenkin suomalaisten pelaajien keskuudessa suosituin peli, mutta totta kai lukuisat haastajat pyrkivät aktiivisesti valloittamaan jalansijaa markkinoilta.

Kotimaisen e-urheilun pelaajapolku tarvitsee uusia askelmia, jotta talentit löytyvät

Vaikka e-urheilu onkin tällä hetkellä Suomessa suositumpaa kuin koskaan, niin pelaajapolku aloittelijasta harrastelijaan ja harrastelijasta ammattilaiseksi on vielä turhan vaikea monelle. Suurimmat ongelmat tulevat pelaajilla eteen siinä vaiheessa, kun harrastelijasta pitäisi alkaa siirtymään ammattimaisempaan toimintaan. Viime vuosina onneksi useat lukiot ja muut toisen asteen koulutusta tarjoavat opistot ovat luoneet erilaisia koulutusohjelmia ja muita pelaamista edistäviä kursseja, joiden turvin tätä kuilua ja etenkin siirtymävaihetta jo aktiivisten ammattipelaajien ja harrastelijoiden välillä pystytään hieman kaventamaan.

Nämä koulutusohjelmat toimivat kuin valmennuskurssit, joten niissä pelaajat saavat yksilöllistä opetusta ja ohjausta pelaamiseen, joka totta kai kehittää pelaajia yksilöinä, mutta myös osana isomman tiimin jäseniä. Lisäksi niissä käydään läpi totta kai myös joukkuepelaamista, sillä monissa peleissä pelataan myös joukkeina. Näissä koulutusohjelmissa pelaajia valmennetaan, jotta tulevaisuudessa hyppy harrastelijasta pro-pelaajaksi olisi mahdollisimman helppo.

Näissä eri oppilaitosten tarjoamissa koulutuksissa ja ohjelmissa on totta kai vielä isoja eroja, mutta kokonaisvaltaisesti niiden tarjonta on ollut viime vuosina suosittua ja halukkaita opiskelijoita/pelaajia on riittänyt runsaasti aina hakuvaiheessa. Tämä oppipolku on tulevaisuuden ammattipelaajille loistava tapa harjoitella pelaamista ja totuttautua samalla ammattipelaajan aikatauluihin ja rutiineihin.

Onkin ollut hienoa nähdä, että Suomessa on vuosi vuodelta paremmin otettu vastaan ajatus pelaamisesta ammattina eikä tänä päivänä nähdä enää niin suurta perinteistä lokerointia ”oikeiden töiden” ja ammattipelaamisen välillä.

Eports ottanut isoa jalansijaa myös rahapelimarkkinoilta.

Kilpailullinen pelaaminen on ollut viime vuosina yhä enemmän esillä lukuisissa eri medioissa ja näin ollen sen mielenkiinto on kasvanut tasaisesti myös pelikansan ulkopuolella. Etenkin ENCE:n huima grindaus Katowicen Major-turnauksessa keväällä 2019 toi kilpailullista pelaamista hyvin esille myös tavallisen suomalaisen tuulipukukansan silmiin ja korviin. Suosiosta kertoi myös se, että ENCEn finaaliottelut Puolassa oli kyseisen sunnuntai-päivän pelatuin pitkävetokohde kotimaisen Veikkauksen listoilla vaikka samalla päivälle oli tarjolla mm. KHL:n huippuotteluita sekä muutama laatuottelu Englannin Valioliigasta.

Kilpailullisen pelaamisen suosion kasvu vedonlyönnissä onkin selvä indikaattori siitä, että myös tavallista urheilua seuraava kansa on ottanut myös e-urheilun omakseen. Tänä päivänä vedonlyönti e-urheiluun onnistuu netin kautta helposti joko ennakkovetona tai live-vetona. Laatua arvostava vedonlyöjä haluaa lyödä totta kai peli-ideansa sisään mahdollisimman korkeilla kertoimilla, joten siksi silmät ja korvat kannattaa pitää auki kotimaisen Veikkauksen lisäksi myös kansainvälisten peliyhtiöiden suuntaan.

Tänä päivänä vedonlyönti ja rahapelaaminen onnistuu parhaimmillaan todella helposti, nopeasti ja verovapaasti ilman erillistä rekisteröintiä suoraan omien pankkitunnusten avulla. Tämä pikapelaaminen, joka tunnetaan myös nimellä Pay N Play, on ottanut jalansijaa perinteisiltä rekisteröintiä vaativilta pelisivustoilta. Jos vedonlyönti e-urheiluun kiinnostaa, niin netin syövereistä löytyy runsaasti vedonlyöntitietoa sekä muuta informaatiota esports-betsauksesta.

Suomalaisen e-urheilun tulevaisuus on hyvissä käsissä.

Miltä sitten näyttää kotimaisen e-urheilugenren sekä organisaatioiden tulevaisuus globaalissa markkinassa? Tämä on totta kai kaikille osallisille tällä hetkellä vielä täysi arvoitus, mutta ennusmerkit ovat positiiviset. Tilastokeskuksen tekemien tilastojen mukaan digitaalisten pelien suosio on kasvanut tasaisesti etenkin 10-14 vuotiaiden keskuudessa, mutta tänä päivänä tietokone- ja konsolipelejä pelaavat entistä enemmän myös vanhempi kansa.

Suomen elektronisen urheilun liitto, SEUL ry kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä reilu 100 000 digitaalisten pelien harrastajaa. Tällä hetkellä rekisteröityineitä pelaajia eli ns. Pelaajalisenssin omaavia pelaajia on vuosittain 1 500 – 1 700. Tällä hetkellä kaikki SM-tason turnauksiin osallistuvat pelaajat ovat lisenssin alaisia pelaajia, mutta tulevaisuudessa liitto aikoo laajentaa lisenssin myös harrastetason turnauksiin, joten rekisteröityneiden pelaajien määrä tulee luonnollisesti kasvamaan tämän muutoksen myötä.

Suurimmat esteet suomalaisten organisaatioiden kasvulle ovat tottakai olosuhteet. Suomessa e-urheilu on yhä kohtalaisen pienen porukan hommaa ja yhteistyökumppaneiden sekä sponsoreiden mukaan saaminen on tänä päivänä yhä vaikeaa. Suomi on kohtalaisen pieni maa ja sponsorirahaa on e-urheiluun tarjolla verrattain vähän, sillä suurimmat lajit, kuten jalkapallo ja jääkiekko vievät yhä leijonanosan yritysten markkinointieuroista.

Jos kotimainen pelikansa ja taustatoimijat jaksavat jatkossakin tehdä kovasti töitä kilpailullisen pelaamiseen eteen ja organisaatioihin löydetään osaavaa työvoimaa, jotka pystyvät markkinoimaan ja myymään tuotteitaan sekä palveluitaan laadukkaasti, niin emme näe yhtään syytä miksi kotimainen kilpapelaaminen ei jatkaisi kehittymistään kohti maailmanhuippua.

Lajin pariin tarvitaan kuitenkin vielä isoja toimijoita, joiden resurssit mahdollistavat nuorille entistä paremmat olosuhteet harjoittelemiseen, jotta seuraavat supertähdet voivat ponnistaa harrastelijatasolta sopivaa pelaajapolkua pitkin ensin kotimaisiin huippuorganisaatioihin ja tulevaisuudessa maailman kärkijoukkueisiin.

Matka on vielä pitkä, mutta se on onneksi jo aloitettu. Suomalaisia hiomattomia e-urheilutimantteja on katajainen kansamme täynnä, mutta oikeilla valinnoilla ja sopivilla taustavoimilla näistä tulevaisuuden supertähdistä saadaan vielä paljon iloa meille e-urheilufaneille.